sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Mahtavaa, kosmista voimaa!

Ihmiselle oikea kellonaika, makoisa lisätunti aamuun ja nurkissa väijyvä herkullinen pimeys - olkaatten mitä lämpimimmin tervetulleet takaisin <3 <3 <3

Sitten hehkuttelun jälkeen "asiaan".

Mahtavaa, kosmista voimaa. Ultimaalisesti kovimman ikinä näkemäni leffan sitaatti pyörii mielessä salilla harva se kerta.



Olen tehnyt todella töitä sen eteen, että oppisin tekemään salilla työt lihaksella, enkä vain paikasta X tulevalla jänkävoimalla. Kuinka monesti sekä aloittelijaa että jo pidemmälle ehtinyttä konkaria jaksetaankaan muistuttaa siitä, että voima ei aina suoraan korreloi lihasmassaa. Kuitenkin huomaa itsekin kysyvänsä tyhjiltä seiniltä harvinaisen usein; miten "tuokin" saa kyykättyä noin isoilla raudoilla tai tehtyä hauiskääntöä hantteleilla, joita minä käytän peruskiven muuraamiseen?




Voimantuottoon vaikuttavat todella monet tekijät. Salin kaposin hiiri saattaa ihan oikeasti kyetä iskemään kyykkyennätyksiä tauluun, mutta tähän on olemassa useampikin syy taustalla.




VÄLITYKSET. Erimittaisilla vipuvarsilla on vallan erilaista vääntää lastia liikkeelle. Miettikääs vaikka sitä, että yritätte veitsenkärjen avulla vääntää lasipurkin kantta auki (ilmata). Jos veitsi on nysämittainen, on homma vaikeampaa kuin mitä pitempivartisella veitsellä. Samat mittasuhdeongelmat pätevät yhtälailla myös salimaailmassa. Joissakin liikkeissä lyhyt vipuvarsi vähentää voimamomentin käyttöä. Joissakin puolestaan lyhyestä vivusta on haittaa. Esimerkiksi kyykyssä ja hauiskäännössä pitkistä raajoista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Myös raajassa olevien mittasuhteet vaikuttavat. Lyhyt sääri, pitkä reisi on yhtälönä sama kuin erittäin hontelosti kulkeva kyykky.

Sitten LIIKKUVUUS. Joillakin nilkat ovat mallia näkkileipä. Siinä on paha mennä kyykkyyn, kun akillesjänteellä voi jo seisoma-asennossa näppäillä sonaatteja.

LIHASTEN KIINNITTYMISKOHTA. Esimerkiksi hauiksen kiinnityskohta voi vaihdella suurestikin, mikä vaikuttaa jänteen pituuteen ja lihaksen kokoon/supistumiseen.

HERMOTUS. Kyykkääjäksi tulee kyykkäämällä, leipuriksi leipomalla. Mitä enemmän teet jollekin asialle toistoja, sitä paremmaksi ja vahvemmaksi siinä tulet. Kroppa tottuu, liikeradat vahvistuvat ja sinusta tulee yleisesti vahva harjoittelemassasi asiassa.

LIHASSOLUTYYPPI. Joidenkin lihassolukko koostuu enemmän ykköstyypin-, joillakin puolestaan kakkostyypin lihassoluista. Siispä joidenkin kroppa on kuin luotu voimantuottoon, kun toiset taas jungertavat pienempien nappuloiden kanssa.

Ihan tarpeeksi kyykkyä.


Tässä jo muutamia muistutuksia itselleni. Voin siis jättää jälleen kerran naapurikyykkääjän sarjapainot rauhaan ja keskittyä omaan vääntämiseen. Pidän vain huolen, että haastan omat lihakset ja muistan, mitä olen hakemassa: voimapäivinä saa keskittyä osittain myös kunnon vääntöön, mutta hypetrofiassa haetaan kunnon jyystöä kohdelihakselle.

Näin. Tarkoitus oli tulla kirjoittamaan jotain annoskateudesta. Minu hiieno idea oli rakentaa kyykkypainojen kadehtimisen kautta aasinsilta siihen, että kohta alkaa konkreettinen annoskateuden aika. Alkaa tuo elopaino nimittäin kertoilla selkeää kieltä siitä, että miinuskalorijaksoa voisi alkaa merkkailla kalenteriin kummittelemaan. Mutta näppis teki jälleen omat ratkaisunsa, eli toisin sanoen pedagogi ei näköjään pääse höyhenistään ;)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti