sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Välikiristelyn paikka.

Tiedättekös mitä? Se alkaisi jälleen olla pienen välikiristelyn paikka. Tai itse asiasa se onkin. Jahka saan kammettua itseni tästä ylös herttaisen kauniiseen marraskuun sunnuntaihin, käynnistyy saman tien myös diettaaminen. Eilisen korkean kalorin päivän jälkeen on tyypillisesti jo aamuyöstä tuntenut nälkää, eikä se näin petissä makoillessa tunnu mitenkään hellittävän. Minulle tulee siis aina tankkausta seuraavana aamuna kiljuva nälkä. Siksipä ajatus kiristelystä ei voisi juuri tällä hetkellä vähempää kiinnostaa. Yläkropan voimatreeni odottaisi muutaman tunnin päässä, ja siihen pitäisi raahautua vaatimattoman rahkakupin voimin.

Hirviöni oli eilen taas niin hyvää!


Tällä viikolla aloin huomata jo omassa perustreenissä pieniä viitteitä ylimenosta. Tulokset eivät enää juuri nousseet ja tekeminen oli tunnottomampaa ja tahkeampaa. Kehon rasituksen puolesta oli siinä ja siinä, kannattaako nyt ottaa kiristysvaihdetta päälle. Ajattelin kuitenkin koittaa. Tarkoitus olisikin nyt ensi viikon ajan vetää dieettiä siten, että treeniohjelma vaihtuu kokonaan metabolisemmaksi ja ruoan määrää rokotetaan suhteellisen tuntuvasti.



Jos keho tuntuu jaksavan viikon vielä dieettivaihdetta, niin sitten sitä seuraavan viikon tunnustelen, mikä on fiilis. Ennustaisin, että silloin olisi jo kovasti tauon paikka. Saisin siis kiristysviikolla puskettua itseni sopivasti yli, jotta voisin siitä olla muutaman päivän palautumassa. Jatkaisin dieettikaloreilla, mutta en tekisi mitään treeniä, en edes aerobista.

Lepiä.


Tämä olisi minulle jotain täysin uutta. En siksi lähdekään vielä vannomaan mitään, mutta lupaavasti voin silti suunnitella. Olen täysin varma siitä, että täydet taukopäivät tekisivät minulle todella hyvää. Myös se, että sellaiset käyvät edes mielessä kertoo siitä, että niille varmasti olisi kysyntää.

Eiliseltä iloittelureissulta.


Voi olla, että tämä treeniblokki kerkesi mennä jo sen verran yli, että miinusjakso ei tunnu hyvältä. Siinä tapauksessa lopetan sen kyllä, ja otan tavallista lepoa. Mutta toisaalta voi myös olla, että uudet kuviot ja ärsykkeet antavat sopivasti vaihtelua ja kroppa pysyy ensi viikon menossa mukana.

En lähde täältä peiton alta kummemmin spekuloimaan. Sen sijaan lähden fyysisesti täältä liikkeelle ja yritän unohtaa, kuinka hyvältä se aamupuuro oikein maistuikaan.

Hyvää sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille!

2 kommenttia:

  1. Vai semmosta oot suunnitellu. Voisin kans tehdä saman homman, ihan vaan siksikin kun viime aikoina oon sairaatellut ja sitämukaa tullut vedettyä naamariin ihan_mitä_sattuu. t. Pauliina

    VastaaPoista
  2. Eipäs kön sää toivut ekku kunnolla ja annat kropalle siihen aineksia.
    SITTEN tervetuloa kahvakuulaheiluripellejen maailmaan :D

    Tiina

    VastaaPoista