torstai 8. joulukuuta 2016

Yksi kahden kilon meno-paluu, kiitos.

Välikiristyksestä on nyt kulunut viikko (ja pieni pessimisti sisälläni huutaa jo lukuja siihen, kuinka monta viikkoa olisi seuraavaan rutistukseen ;) ). Omissa pienissä mittakaavoissani ymmärrän, miltä tuntuu kisadieetin vetäneeltä, kun kovaa työtä aletaan "purkamaan" massakauden myötä. Silmä on tottunut kireyteen ja edistyminen näkyy paljon selkeämmin kuin plussalla ollessa. TAI NO kyllä plussankin edistyminen näin rasvamäärässä näkyy kieltämättä varsin selkeästi :D Enemmänkin tarkoitin kuitenkin lihaksen kasvamista siellä alla.





Itse sain tiristeltyä painoa (käytän sanaa painoa, sillä turha toivo, että se olisi täyttä rasvaa. Villi veikkaus, että tulille lähti niin nesteitä kuin varmasti sitä kaikkein arvokkaintakin) kahden kilon verran. Eipä siinä tarvinnut sopivasti nuupahtanut kroppa kuin yhden tankkauspäivän, kun kaikki oli pesusienen lailla imetty takaisin, jopa pienellä korolla. Eli sain sen sileän tien jättää hyvästit esiin pilkahteille vatsapalikoille ja leukapielelle.

Onneksi tilalle tullut pehmeys sopii minulle ihan hyvin. Se kun tarkoittaa sitä, että jälleen on mahdollisuus järkevällä ja systemaattisella treenilla saada aikaan lihaskasvua. Jaksaminen on myös paljon parempaa, ja onhan syömärillekin mukava saada kuppiinsa täytettä.

Celsiusta  menee laturina niin dieetillä kuin offillakin. 


Käteen tämänkertaisesta kiristelystä ja entistä vahvemmin se, että offilla kannattaa panostaa lepoon ja sopivaan hölläämiseen. Jokaisella jauhohippusella ei ole niin väliä, eikä maailma kaadu, jos kerran pari tekee mieli santsata puuroa. Jos puolestaan iltakävelylle ei haluta lähteä, niin älä mene. Dieetillä on huomattavasti helpompi sitten lisätä liikuntaa, kun kalenteri ei ole entuudestaan täynnä epämääräisiä sinkoiluja ja piilossa olevaa kulutusta.


Kolmatta adventtia kohti. Joululahjat ahdistavat juuri sopivasti. Onneksi tällä kertaa niin päin, että olisi läheisille mielessä vaikka mitä ihanaa, jota haluaisi antaa. En haluaisi herra euron sanella liikaa siinä, miten haluan rakkaitani ilahduttaa. Eräs on kuitenkin sen verran vaatelias, että mahtaako tuo Phuketin matkaa pienempään tyytyä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti