torstai 2. maaliskuuta 2017

Tehdään itsellemme hyvää.

Irtiotto mistä tahansa asiasta tekee aina hyvää. Arki tai työ voi olla kuinka hienoa ja kiehtovaa tahansa, mutta hetkellinen poistuminen välillä viuhaankin pyörivästä pyörästä on paikallaan. Ihmisen mieli on siitä jännä tapaus, että se tykkää kaavamaisuuksista ja yksinkertaistaa asiat. Mitä enemmän se saa toistettua samoja asioita, sitä vähemmän se tarvitsee energiaa niiden miettimiseen ja toteuttamiseen. Lopulta huomaat puskevasi päivät läpi tietyllä autotunella. Samalla turrutat kaiken, mitä voisi hyvälläkin tahdolla kutsua luovuudeksi, ja päädyt lopulta ihmettelemään, miksi elämä on tylsää ja pakkopullaa.

Reissu Tampereelle teki niin hyvää! Reissuun kuului autokahvit...

....ja WFCllä oma löysyyden kauhistelu.

Surulliset hyvästit myös Gazozin kivijalkaliikkeelle :( Lämmin kiitos, Terhi <3



Loma on tehnyt jälleen omat temppunsa ja viime viikon tunkkainen ja turtunut olo alkaa olla tiessään. Joulun sairastamiselta sai otettua opikseni paljon ajankäytöstä ja omien (sopivien) mielitekojen toteuttamisesta. Siksi olen saanutkin tältä lyhyeltä talvilomalta otettua jo nyt varsin mukavasti irtiottoa.


Lomien treeniohjelmapäivitys on myös ollut vaihtelua ajatuksille. Tämän hetken ohjelmassa on ollut progressioliikkeiden lisäksi ideana erikoistekniikoiden kierrättäminen ja liikkuvuuden parantaminen. En voisi olla tyytyväisempi siihen, että lähdin tähän leikkiin mukaan. Olen löytänyt lihaksiin aivan uutta tuntumaa ja lisäksi paikat ovat liikkuvuusharjoitusten ja yhden treenipäivän kevennyksen myötä kestäneet varsin intensiivistä treenaamista.

Seuraavana olisikin vuorossa kohta puoliin välikiristys, ennen kuin uusi massaohjelma lähtee käyntiin. Kiristyksen teen oletettavasti hivenen modaten samalla ohjelmalla, kuin mitä kaksi viimeistäkin miinuskalorijaksoa. Treeni on varsin hiostavaa ja sisältää varmasti enemmän hiit-tyyppisiä osioita, kuin mitä laki sallisi. Mutta kun kyseessä on vain lyhyt kiristys, niin kroppa kyllä sen kestää.

Seuraava massaohjelmakin on likimain valmis ja en malta odottaa, että saan korkata sen sitten joskus maaliskuun lopulla käyntiin. Luvassa on sekä räyhempää voimaryskäystä että lupaavasti kehittynyttä tuntumahinkkailua.

Lähden tästä jatkamaan vielä mukavan olelun viettämistä. Salia ja ruokaa, tottakai. Saahan sitä nauttia, eikä kaikkia asioita tarvitse muuttaa. Mutta sekaan vaihtelevia, mukavia asioita, jotka itsellä linkittyvät hyvin paljon kaiken turhan kulutuksen minimoimiseen. Siispä miettimään, kulutanko vähemmän, kun luen Asterixeja puoliksi vai täysin makuultaan :)

Otetaan mallia :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti