sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Porsasklubi.

Olen käynyt samalla salilla useamman vuoden ajan. Samainen sali on ollut myös ainoa (lukuun ottamatta saliturismia), jonka listoilla olen ollut. Tämä kertoo paljon siitä, kuinka hyvin kotisalillani viihdyn ja kuinka perushyvä sali se tarjonnaltaan on. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun osaat jo ennustaa, missä laitteessa joku toinen ihminen on, kun tulet tiettyyn aikaan paikalle, alkaa kaikessa turvallisuudessaan jo tympäistä. Siksipä päätin tarttua tilaisuuteen saada pienellä kuukausimaksuun lisäsijoittamisella itselleni myös toisen salin käyttöön.

Ekkukerran muikaisu :)

Olenkin jo vajaan kuukauden ajan ollut jäsenenä myös Sportsclubin puolella. Helsingissä on Meijeri, Tampereella Susiluola, joten tämä olkoon sitten Kokkolan Porsasklubi - tuo sportsclub - nimi on nimittäin tuskainen sanoa, kun selostat kotona päivän treeniä. Porsas pyörähtää kielen päälle paljon paremmin.

Joni Hietala, CBB SM 

Kirsi Palosaari, SM masters bodyfitness 2016 

Jani Sinisalo SM 2016


Eikä tämä sali ole ihan pelkkiä porsaita tuottanut, sillä täällä ovat omia lihojaan marinoineet muun muassa Kirsi Palosaari, Jani Sinisalo, Joni Hietala ja Juhani Taivela. Lisäksi täällä on pahnoista nousemassa syksyn kisalavoille myös varsin lupaavan näköistä kinkkua. 


Pitäiskö tällä ehkä pyöräyttää päivän treeni...?


Tämä saparoniekka tunsi kieltämättä pientä alemmuuskompleksia ensimmäisillä treenikerroillaan. Lisäksi ikkunat salilla tuntuivat suorastaan herjaavan keskittymistä vastaan. Aluksi ei tuntunut yhtään hyvältä päästä näkemään, mitä keliä Suomen kevät vihmoo. Ikkunasta näkyy myös rautatieasema, Parhaimmillaan huomaat tuijottavasi junalaiturilla imuttelevia matkaanlähtijöitä, kun itsensä pitäisi jo mennä seuraavaan sarjaan.



Taustalla näkyy peilien edessä valkokankaat, joihin voi heijastaa...jotain :)


Kunnon strelingin vipuvarsilaitteet olivat yksi varsinainen syy (vaihtelun lisäksi), miksi päätin antaa maisemille ja pelottavalle ympäristölle mahdollisuuden. Toisella pääsalilla ei ole minkään maailman rintapunnerruskonetta (yksi rimpula, mikä menee etuolille niin että paukkuu), joten täällä pääsen viimein jyystämään rintaa kunnolla. Vastaavan sarjan vipuvarsilaitteet selälle ja olille saavat myös mielen muikeaksi, eikä varmistusrauta penkkiin ole ollenkaan huono keksintö.



Varmistusraudat! Pieni panostus, mutta iso ilo!


Jalkakoneet ja prässit ovat myös varsin hyviä Goljatin laitteita. Pääsalini puolesta puhuu kuitenkin hexbar sekä Hammerstrenghtin prässi ja GHR, joten jalkapäivät teen yhä siellä. Olen siis tästä edespäin aina toisella salilla se tirppa, joka ei treenaa ikinä muuta kuin yläkroppaa ---- tai jalkoja.

Ihanaa ja niin porsastelevaa kuin vain itse haluaa - päivää kaikille äideille <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti