tiistai 23. toukokuuta 2017

Sikahyvä.

Viljelen puheessani turhankin usein rahvaanomaisesti sikaa. Sika on päätynyt sorkkaeläimenä mukaan arkeeni, sillä syystä tai toisesta elämäni ja puheeni tuntuu kaipaavan sikaryyditystä. Töissä joudun pinnistellä, ettei saparoniekka pääse livistämään pitkin käytäviä ja kahvihuoneita, mutta muuten porsas saa läsnäollessani pinkoa vapaasti.

Porsas kupissa.



Teen sikahyviä treenejä. Sialla ei ole juuri itsekritiikkiä siinä, onko hänen suorituksensa oikealla skaalalla hyvä vai huono. Tämä sika kokee treenaavansa hyvin, kun pistetään välillä tuntuma vinkuen sarjaa toisen perään. Sikahyvässä treenissä laturi potkaisee suoraan kinkkuun, eikä juomasta ole jäänyt makua antavaa intraa pois. Kuvitelmissani teen sikahyvissä treeneissä myös sikakovia sarjoja. Olettaen sikamaista treenissä on kuitenkin korkeintaan vain ulkonäköni, kun kuvittelen mahtuvani nätisti samoihin blonde destroyerin pinkkeihin housuihin, kuin mitä vielä pienempänä porsaana.

Sikahyvää treeniä ryydittää ehdottomasti sikahyvä musiikki. Sian musiikki menee fiiliksen mukaan, eli genrellä ei ole sialle mitään merkitystä. Tämä sika on siis kaikkiruokainen myös musiikissa, kunhan se vaan pauhaa sikaisoista kuulokkeista tarpeeksi lujaa. Välillä kinkun kasvattajaisia saattaa säestää Kornin, Orgyn ja Motionless in whiten raskaampi jytke, toisinaan taas ihan ehta e-rotic huohottaa korvissa. Sian korvat ovat tunnetusti sitkeää tavaraa, eli ne kyllä kestävät kaiken paitsi Beatlesin. Siallakin on rajansa.

Sian kaukalo.

Sian sanonko mikä.


Ruokani on sikahyvää. Ruoka maistuu myös sikahyvin, oli hetki mikä tahansa. Ruokani näyttää myös ihan sian ruoalta. Onneksi ruoan ulkonäöllä ei ole sialla tuon taivaallista väliä - kunhan sitä on kaukalo täynnä, niin asia on kunnossa. Sika tietää ruoan merkityksen ruhon kasvatuksessa, joten se pistää kaiken suuhun kuorineen päivineen, eikä ihan välttämättä muista aina ruokailun päälle tarkistaa kärsäänsä, mitä kaikkea jäi suupieleen.

Blogini se vasta sikahyvä onkin. Sian seula on löyhä ja vuotava. Sika saa suoltaa välillä täyttä potaskaa ja olla välittämättä mielekkyydestä, sisällöstä tai perus lauseopista. Sika pitää myös huolen, että kuvallinen anti on täynnä

Sikahyvällä asenteella pääsee pitkälle. Sialle asiat eivät ole aina niin nöpön nuukia. Kunhan perustarpeet täyttyvät, niin sian on hyvä olla. Sika tietää myös, että rasva saa kinkun maistumaan entistä mehevämmälle. Asiat ovat yleensä varsin mallillaan, kun ne ovat sikamaisia.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti