tiistai 1. elokuuta 2017

Vielä on kesää jäljellä...

Vaellusleskeyden aika on onnellisesti hoideltu tältä kesältä. Vaikka aika itsekseen on varsin tunkkaista välillä, niin se tekee omalla tavalla myös hyvää. Silloin ovat ahkerassa käytössä jokaisella naisella olevat Salaiset SinkkuTekemiset, jotka saa jokainen itse hiljaa mielessään määritellä. Omalla kohdalla ne tarkoittavat sopivissa määrin ruoalla porsastelua, kodin eri kohteiden käyttämistä ruokailuun kautta hengailuun, paljon älästömyyteen sekä henkilökohtaiseen huoltoon liittyviä asioita - sekä laulamista lujaa!



Hurjat nimpparit :)


Loma saa vielä loppumetreilleen iloa reissusta, sillä pussin pohjalta löytyi vielä hiluja yhteen Tampereen reissuun. Sen verran on sydän syrjällään Pirkanmaan seutuun, että sinne on vielä kerran päästävä.

Kun siellä kaikilla o-on ni-in muu-kaa-vaa...


Muuten tällä hetkellä elellään ihan sitä minun lempi vuoden aikaa. On lämmintä ja raikasta, mutta illat pikkuhiljaa hämärtyvät yöt ovat pimeitä. Tummeneva taivas on upea ja iltapuurolla saa olla jo pieni valotuikku kaverina. Ja mitä pimeämmäksi muuttuu, sitä paremmin minä voin. Kevään kärsimykset korvautuvatkin minulle syksyisin aina onneksi korkojen kera.



Treeni sitten. Pää ja kroppa ovat tottuneet suoriin sarjoihin, ja nyt nautiskelen täysillä uudesta ohjelmasta ja moodista. MET tuntuu selvästi siivittävän suorituksiin laitettavaa intensiteettiä ja muutenkin aineenvaihduntaa. Hiki tirskuu treeneissä, vaikka paukutan toistoja ojentajilla ja huilaan välillä. Kalorien noston ja metabolisen huhkinnan jälkeen kroppa tuntuu oikeasti palautuvan. Myös lihasten vastaaminen treeniin on aivan toista luokkaa dieetilläoloaikaan. Tästä kun pääsee vielä lisäämään pökkyä lautaselle ja vähentämään sitä vähäistäkin ylimääräistä liikuntaa, niin saatetaan olla jopa menossa oikeaan suuntaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti